EST | RUS | ENG | FIN

Site/SITEMAP

+372 443 4618

Viru | Lasnamäe | Pärnu Kesklinna | Cardens

Print

UKK

 

Kuinka reiät syntyvät ja mitä on karies?

Karies eli hampaiden reikiintyminen on maailman yleisimpiä infektiosairauksia. Sitä aiheuttavat hammaspeitteessä olevat mikrobit. Hammaspeite on hampaiden pinnalle kiinnittyvien ruokajäämien, syljen ja mikrobien kerrostuma. Hammaskiilteen vioittuminen liittyy kyseisten mikro-organismien toimintaan, oikeammin sanottuna niiden toiminnan yhteydessä erittyviin lopputuotteisiin, jotka tekevät hampaan pinnan ympäristön happamaksi.

Kariesta aiheuttavien bakteerin tarttuminen tapahtuu yleensä pikkulapsen äidin tai jonkun toisen läheisin suussa käyneen tutin tai lusikan välityksellä. Myös suulle suutelemisella on mahdollista välittää eteenpäin kariesta aiheuttavia bakteereita.

Miksi karies syntyy ja mistä on peräisin käsitys: "Minulla on jo syntymästä saakka huonot hampaat..."?

Karieksen syntyyn vaikuttavat useat seikat. Mikäli olemme saaneet kariesta aiheuttavan mikrobitartunnan, karieksen intensiivisyyden määrää jatkossa mikrobien määrä suuontelossa sekä elinolosuhteet, jonka niille tarjoamme. On väärin luulla, että hampaisiin liittyvät ongelmat ovat esimerkiksi peritty vanhemmilta tai että hampaat ovat yksinkertaisesti "heikot". Elimistön yleisellä kunnolla on kylläkin tietty yhteys hampaiden kuntoon. Se koskee ns. hammasluun aineenvaihduntaa eli tarvittavien aineiden olemassaoloa sekä syljen koostumusta ja syljenerityksen nopeutta. Kyseessä on yleensä kuitenkin meidän oma väärä käyttäytymisemme tai käyttäytymistottumusten puuttuminen.

Voiko kariesvaurion parantaa itse?

Alkuvaiheessa kariesvaurio voidaan parantaa itse eli pysäyttää, kun syöntikertojen (=happohyökkäysten) välisenä aikana happohyökkäyksen yhteydessä hammaskiilteestä sylkeen liuenneet suolat kerrostuvat takaisin hampaan pintaan. Sen tuloksena alkuvaiheen kiillevaurio parantuu (eli remineralisoituu). Kiillevaurion uudelleenkovettumisessa on hyvin tärkeä rooli fluorilla, jota on lisätty suurimpaan osaan hammastahnoja. Voidaan käyttää myös erityisiä fluorilakkoja, joiden fluoripitoisuus on suurempi ja joiden remineralisoiva vaikutus on parempi.

Mitä tulisi tehdä, jotta reikiä ei syntyisi?

Karieksen ennaltaehkäisyssä on tärkeää lyhentää hammaskiilteen syövytysaikaa (happohyökkäyksen aikaa) mahdollisimman lyhyeksi ja harvoin esiintyväksi. Sitä varten tulee vähentää ruokailukertojen lukumäärää ja välttää napostelua ruokailujen välillä. Ksylitolia sisältävän purukumin syöminen heti ruokailun jälkeen lyhentää happohyökkäystä. Happohyökkäystä ei synny, kun hampaan pinnalla ei ole hammasplakkia! Olet tehnyt kaiken voitavan, kun noudatat seuraavia ohjeita:

  • Harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä fluoria sisältävällä hammastahnalla.
  • Puhdista hampaiden kontaktipinnat joko hammaslangalla tai muulla apuvälineellä.
  • Syö terveellisesti ja vältä välipaloja ruokailujen välillä.
  • Kysy hammaslääkäriltäsi, tarvitsetko ja missä muodossa tarvitset fluoria hampaittesi vahvistamiseen.
  • Käy säännöllisesti hammaslääkärissä tarkastuttamassa suusi terveys ja puhdistuttamassa hampaasi ammattitaitoisesti.

Onko merkitystä, millaista hammasharjaa käytän ja kuinka usein tulisi vaihtaa sitä?

Hammasharjan väri ja muotoilu ei ole tärkeintä, mutta on hyvä, jos sen koko ja muoto on valittu ottaen huomioon seikka, että hampaiden kaikki pinnat tulee puhdistaa, myös kaikkein taaimmaisten hampaiden. Hammasharjaa valitessa on tärkeää kiinnittää huomiota harjasten ominaisuuksiin. Liian kovat hammasharjat (engl. HARD ja MEDIUM) vioittavat hammaskauloja ja ientä. Sen tähden tulee valita mahdollisimman pehmeä (engl. SOFT) hammasharja, jossa on synteettiset harjakset.

Hammasharja tulisi vaihtaa 2-4 kuukauden välein tai jos harjakset alkavat harottaa sitä ennen, jo aikaisemminkin. Myös harjasten päiden muotoiluun tulisi kiinnittää huomiota. Pyöristämättömät harjakset vaurioittavat enemmän hammaskiillettä kuin pyöristetyt harjakset.

Onko sähköhammasharja parempi kuin tavallinen harja?

Ei missään tapauksessa. Sähköharjaa on kylläkin mukavampi käyttää, mutta sitä käytettäessä hampaat tulee puhdistaa yksi kerrallaan, ja yhden hampaan harjaamiseen käytettävän ajan tulee olla riittävän pitkä. Sähköhammasharjan etuna on nopea harjaustiheys, joka on apuna vaikeasti irtoavaa plakkia poistettaessa. Sähköhammasharjaa suositellaan myös vanhuksille, jotka eivät käsivoimiensa tähden pysty käyttämäään tavallista hammasharjaa. On luonnollisesti parempi harjata hampaita kuin jättää harjaamatta, tapahtuipa harjaaminen miten tahansa. Sähköhammasharja ei tee ihmeitä, ja väärän tekniikan ja huolimattoman harjaamisen tuloksena jäädä hampaiden pesu epätäydelliseksi tai peseminen voi vahingoittaa ikeniä tai hampaan kaulaosia.

Mikä on oikein hampaiden harjaustekniikka?

Huolellinen hampaiden harjaus ja hammasvälien puhdistus hammaslangalla tai jollain muulla välineellä poistaa hampaiden pinnalta plakin. On tärkeää, että kaikki hammaspinnat tulisivat puhtaaksi. Paras tapa on opetella oikea harjausjärjestelmä ja ottaa se tavaksi, jotta jotkut alueet eivät jäisi huomioimatta. Koska hyvin usein kariesvauriot alkavat juuri hampaiden väleistä, on hyvin tärkeää puhdistaa myös hampaiden välit. Jotta ei käytettäisi liian paljon voimaa, harjaa tulee pitää sormien välissä kuin kynää. Harjaksia tulee pitää 45 asteen kulmassa hampaisiin ja ienrajaan nähden ja harjata hampaat pienin nykyttävin liikkein. Harjaus tulisi aloittaa hampaiden sisäpinnoilta, sillä bakteeripeite on kielen puolella kovemmin kiinni. Myös kieli tulee puhdistaa. Hampaiden harjaamiseen kuluu alle kolme minuuttia, mutta sitäkin tärkeämpää on harjaamisen laatu. Hampaiden pesuun tulee varata aikaa. Liian nopea tai väärä tekniikka voi tehdä hyödyn sijaan jopa vahinkoa. Aluksi vetäytyy ien hammaskaulasta ja myöhemmin harjataan pois hampaan juurta suojaava juurisementti. Hammaskiilteen nopeaa kulumista edesauttaa myös hapan ympäristö eli ennen hampaiden pesua syödyt happamat hedelmät ja mehut.

Hampaiden sisäpinnat ovat vaikeimpia puhdistaa. Sen tähden ne tulee huomioida erityisen huolellisesti. Jos epäilet tekniikkaasi, ota hammasharja hammaslääkärin vastaanotolle mukaan ja pyydä lääkäriä opettamaan oikea tekniikka.

Ohjaa hammaslanka hammasta myöten ientaskuun ja poista lika taskuista liikuttamalla lankaa edestakaisin. Toista sama toimenpide viereisiin hampaisiin. Jos ikenestä alkaa vuotaa verta, se viittaa ientulehdukseen ja väärään tekniikkaan. Pyydä hammaslääkäriä opastamaan itseäsi. Verenvuoto loppuu jonkin ajan kuluttua oikeaa tekniikkaa käyttämällä.

Suuria hammasvälejä ja kiinteitä proteeseja voidaan puhdistaa erityisellä hammasväliharjalla.

Väliharjaa valitessasi kysy neuvoa hammaslääkäriltä.

Tulisiko hampaat pestä ennen ruokailua vai sen jälkeen?

On tärkeää, että hampaat pestään kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Jos harjaustekniikka on oikea, ei ole oleellista, harjataanko hampaat ennen ruokailua vai sen jälkeen. Hampaiden harjaus ei ole suositeltavaa välittömästi happamien juomien juonnin tai hedelmien syönnin jälkeen.

Minkälainen hammastahna on paras?

Tieteellisissä tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaan, että jokin hammastahna olisi muihin verrattuna oleellisesti tehokkaampi. Hampaita pestäessä on tärkeämpää kuin mikään hammastahna harjata hampaat ja hammasvälit mekaanisesti puhtaaksi bakteeripeitteestä. Vaikka hammastahnat jaetaan erilaisten hankaustekijän ja koostumuksen mukaan perustahnoiksi, hoitaviksi tahnoiksi ja kosmeettisiksi tahnoiksi, tärkein niille esitettävä vaatimus on riittävä fluoripitoisuus karieksen ennaltaehkäisemiseksi. Sen tähden tulisi myös pienimmille lapsille suositella vähintään 0,1 % fluoria sisältävää hammastahnaa, jota laitetaan harjan päälle mahdollisimman vähän. Valkaisevia tahnoja ei suositella käytettävän säännöllisesti, sillä yleensä vaikutus perustuu hankaaviin aineisiin, ja niillä ei voida valkaista hampaita luonnollista sävyä vaaleammiksi.

Korvaako suuvedellä huuhtelu hampaiden pesun?

Suuvedet on tarkoitettu ruoan murusten poistamiseen hampaiden ja erityisesti suuhygieniaa estävien laitteiden (esim. brakettien) pinnalta. Suuvedet ovat vain apuväline, eivätkä ne korvaa mekaanista hampaiden pesua. Tietyissä tapauksissa, esim. jos henkilöllä on iensairaus tai hampaan kiinnityskudossairaus (parodontiitti), käytetään hoitavia suuvesiä, jotka vähentävät suussa olevien bakteerien määrää.

Klooriheksidiiniä sisältävä Corsodyl-suuhuuhde on nestemäinen hoitovalmiste. Hoitoliuoksia voi ostaa apteekista ilman reseptiä, mutta tulee ottaa huomioon, että ne eivät hoida iensairauksia yksistään. Kyseinen liuos on tarkoitettu vain tukemaan ikenien hoitoa.

Mitä tapahtuu hoitamattomille rei'ille?

Jos hammaskaries on liuottanut kiillettä, vahinko on lopullinen, ja itsestään parantuminen ei ole mahdollista. Aluksi hammas voi tuntua päällisin puolin terveeltä, sillä hammaskiille on kovempaa kuin dentiini eli hammasluu, joka pehmenee ja vaurioituu vähitellen. Mitä enemmän aikaa kuluu kiilteen läpäisemisestä, sitä enemmän hammas vaurioituu, ja lopulta prosessi etenee ydinonteloon, jossa sijaitsevat hampaan hermot ja verisuonet. Prosessi johtaa tulehdukseeen, joka voi aiheuttaa kovaa ja jatkuvaa hammassärkyä. Tulehdus voi kehittyä myös kivutta. Tulehdus ydinontelossa vahingoittaa sitä yleensä pysyvästi, ja silloin on kyseessä kuollut hammas.

Hammaskarieksen vuoksi liukenee ensinnäkin hammaskiille, ja sen jälkeen pehmenee hammasluu. Koska kiille on kovempaa kuin hammasluu, reikiintymisprosessi etenee usein huomaamatta, ja pieni reikä hampaassa voi merkitä jo paljon laajempaa vauriota.

Se onkin pääsyynä hampaiden säännölliseen tarkastukseen, sillä hammaslääkärin on mahdollista huomata reiät varhaisessa vaiheessa ja hoitaa ne heti kuntoon. Näin voidaan välttää hammassärkyä ja säästää myös hoitokustannuksissa.

Reikiintymisprosessi alkaa erityisen usein kahden hampaan välissä, jota on vaikeampi puhdistaa.

Kun hammasta alkaa särkeä, saattaa tavanomaisen hammastäytteen asentaminen osoittautua mahdottomaksi, sillä on voinut kehittynyt hammasytimen tulehdus eli pulpiitti. Mikäli mahdollista, hampaalle tulee tehdä juurihoito, tai hammas tulee poistaa.